En ole tietääkseni kirjoittanut naisten ja miesten kommunikaatioiden erilaisuuksista, ja siitä, mihin vaikeuksiin sukupuolten välinen keskustelu saattaa ajautua. Puhun jälleen stereotyypeistä, mitkä pitävät paikkaansa omien kokemuksien mukaan melko hyvin. Naiset tapaavat puhua hyvin erilaisista asioista kuin miehet, ja tietenkin myös kommunikaatiotavoissa on eroa. Suurin ero on mielestäni kuitenkin implikaatiot puheessa. Se, mitä sanotaan, ja se, mitä tarkoitetaan saattavat olla hyvinkin erilaisia riippuen siitä, kummasta sukupuolesta on kyse.
Usein miehet keskittyvät tiedoon jakamiseen keskusteluissaan. He haluavat keskittyä faktoihin, koska se on heille ominaisempaa. Tunteista puhuminen ei kuulu miesten yhteiskunnalliseen rooliin vahvana johtajana, ihmisenä, joka sanoo mitä ajattelee. Naisille on ominaisempaa jutustella tunteistaan ja mielipiteistään, ja usein muut naiset ja heidän mielipiteensä saattavat vaikuttaa siihen, miten yksilö käyttäytyy. Haetaan hyväksyntää ryhmästä. Toki tuota tapahtuu miehilläkin yhtä lailla, mutta hiukan eri tavalla. Miehet eivät esimerkiksi useinkaan kommentoi kaveriensa pukeutumistyyliä, tai jaa mielipiteitä vaatteista.
Naisille on paljon useammin ominaisempaa käyttää piilomerkityksiä puheessaan ja lukea toisen puhetta rivien välistä. Tuo onkin ongelmallista miehille, sillä he eivät pysty tulkitsemaan tuollaista salattua tarkoitusta, ainakaan heti. Realisaatio siitä, mitä toinen tarkoittaa, saattaa iskeä vasta myöhemmin, jos käy tuota keskustelua uudelleen päänsä sisällä. Miehet eivät myöskään luonnostaan itse puheessaan viljele piilomerkityksiä. Siispä, kun mies sanoo, että "pitäisi varmaan siivota", nainen saattaa luulla, että mies haluaa apua tuohon hommaan, ja/tai että siivottomuus vaivaa häntä, kun todennäköisimmin mies vain toteaa sen faktan, että täällä on likaista, ilman mitään sen syvempiä merkityksiä.
Ehkä tuollaiseen piiloviestintään tai sen tulkintaan saattaisi oppia. Toisaalta, ehkä myös voi oppia siihen, ettei piiloviestintää käytä. Kukapa sen tietää. Kuitenkin, hyvin naisvaltaisella alalla työskennelleenä huomasin, miten helposti naiset saavat aikaan riidan niin, etten itse edes huomaa minkään olevan pielessä. Kitkaa saattaa olla kahden henkilön välillä pitkäänkin, ennen kuin joku valaisee minuakin asiasta. Työpaikkani tapauksessa syntyi ikään kuin kahtiajako niihin, jotka tukivat uutta työntekijää ja niihin, jotka halusivat hänet pois. En ottanut itse puolta tuossa kamppailussa.
Edellä mainitussa tapauksessa olisi ollut hyödyllistä, jos kritiikkiä saanut henkilö, tuo uusi työntekijä, olisi osannut ottaa sen vastaan konstruktiivisesti ilman suuttumista, ja toisaalta eritoten se, että kritiikin antaja olisi esittänyt mielipiteensä suoraan. Elämää helpottava elämäntyyli onkin pitää mielipiteet erillään omasta persoonasta. Hyökkäys mielipidettä vastaan ei ole hyökkäys ihmistä kohtaan. Jos ei ole samaa mieltä jonkun kanssa, ei se tarkoita, että syrjii tai vihaa toista.
Pää lyö tyhjää siihen malliin, että loppukaneettia ei tällä kertaa tule.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti