Koko päivä kulminoituu tähän hetkeen. Hetkeen, jossa luen vastauksen™. Kolme vaihtoehtoa: kyllä, ei, ehkä. Jännittää. Halusin vielä mehustella hetkisen, ennen kuin luen kohtaloni. Ja nyt teen sen.
Ja vastaus tippuu jälkimmäiseen kategoriaan. Olen tyytyväinen. Lähetän vastausviestin.
Tämänpäivän aiheena on persoona, ja sen muutos. Tein eilen melkoisen määrän testejä, joiden aikaisemmat tulokset löysin arkistojen kätköistä, joten ajattelin tehdä nuo testit havaitsekseni, onko minkäänlaista muutosta tapahtunut. Nuo testit siis tein joskus silloin, kun olin melko lailla alakulon sfääreissä, joten mielenkiinnosta ajattelin katsoa, onko persoonassani tapahtunut erityisiä siirtymiä.
Tein seuraavat testit: Myers-Briggs, Advanced Global Personality Test ja
Tunnelukkosi (linkit alhaalla). Tuloksia vertaamalla havaitsin seuraavaa: Tosiasiallisuus-intuitio -asteikolla olen kallistunut nyt reippaasti tosiasiallisuuteen ja ekstraversio on hiukan kohonnut; narsismi (tätä tulosta en kyllä koskaan ymmärtänyt), hedonismi ja paranoia ovat laskeneet huimasti; tunnelukoista on enää erittäin vahvana vain tunnevaje, kun ennen niitä on ollut neljä muutakin. Muutenin kaikki ovat laskeneet asteikolla alaspäin, tai pysyneet keskivahvana (paitsi uhrautuminen, that bastard).
Vaikka tulokset ovatkin vain suuntaa antavia, on niissä osuttu oikeaankin. Tosiasiallisuus, rationaalisuus, on kasvanut tiedostamalla, että ne ajatukset, jotka saan välittömästi "tietooni" ympäristöstä, kun näen esimerkiksi onnellisen pariskunnan (olet paska, et ansaitse mitään), ovat vääriä. Nykyään saan noita itsesyytösten puuskia harvemmin, eli intuition (tietäminen ilman tietoa) on rooli on hälvennyt. Ekstraversion lievä kohonneisuus on luultavasti tilastollinen virhe, sillä en ole muuttunut puheliaammaksi, mutta kylläkin "sosiaalisemmaksi", tai enemmän sosiaalisuuttani harjoittavammaksi.
Aiemman tuloksen "narsismi" on luultavasti kyynisyyden aiheuttamaa (kaikki muut ovat väärässä, koska ovat onnellisia), jota nykyisin en juurikaan koe olevani. Hedonismin lasku on totta, sillä en enää keskity euforian hakuun, vaan onnellisuuden maksimointiin, sillä se, joka tuo äkillisesti iloa ei loppupeleissä aina ole se, joka tuo onnea. Myöskin paranoia on kadonnut; en ajattele ihmisistä "pahaa", että he ovat väistämättä minua vastaan kaikessa.
Tunnevajeen ja uhrautumisen kuvaukset osuvat edelleen kohdalleen, samoin emotionaalisen estyneisyyden ja alistumisen (eivät kuitenkaan yhtä tarkkana). Huomattavin muutos on kuitenkin tapahtunut vajavuuden kohdalla, joka tippui erittäin vahvasta keskivahvaan, samoin riippuvuus tippui keskivahvasta kategoriaan "ei tunnelukkoa". Oikeutus oli noussut lokerosta "ei tunnelukkoa" sarjaan "heikko", mutta en juurikaan koe, että se kuvaa minua.
Ehkäpä nämä tulokset kertovat jotain masentuneisuudesta ja siitä, miten se vaikuttaa ihmiseen. Masentuneisuus osittain "muuttaa" joitakin aspekteja henkilön persoonallisuudesta, samalla tavalla kuin pilvipeite verhoaa auringon, mutta joistakin kohdista, raoista, edelleen valo pääsee läpi samalla kun toiset osat ovat pelkkää harmaan sävyä. Ehkä ihmisellä on tietynlainen muuttumaton kivijalka, joka pysyy vakaana koko elämän, mutta se, mitä perustuksille on rakennettu, saattaa joissakin tapauksissa hajota, tai muuttua radikaalisestikin.
Mutta kivijalka on ja pysyy, vaikkakaan sitä ei aina näy, kun katse kiinnittyy enimmäkseen siihen, mitä sen päälle on laskettu.
http://www.humanmetrics.com/cgi-win/JTypes2.asp
http://similarminds.com/global-adv.html
http://tunnelukkosi.fi/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti