maanantai 14. lokakuuta 2013

Kiinnostuksenkohteet & pyyntö lukijoille

Reflektoivatko kiinnostuksenkohteet henkilön persoonaa? Onko esimerkiksi kaunokirjallisuutta lukeva ihminen paljon älykkäämpi kuin Salkkareita katsova, tai onko sosiaalista työtä tekevä oikeastaan sen ekstrovertimpi kuin hän, joka työkseen tutkii jonkin eliölajin käyttäytymistä, täysin erillään toisista ihmisistä? Miksi jotkin asiat kiinnostavat juuri niitä syrjäänvetäytyviä ihmisiä, ja jotkin vetoavat ylisosiaalisiin henkilöihin, miksi "intellektuellit" tekevät tuota ja "rahvaat" tätä?


Itse introverttina huomaan ehkä tuossa olevan jotain perää, sillä useimmiten vietän vapaa-aikani musisoiden, lukien, YouTubea katsellen ja tehtäviä tehden, mutta toki usein ystävien seura on ensiarvoista, kaikista parasta aktiviteettia. Kenties akateemisen alan valinta korreloi jotenkin myös persoonani kanssa, sillä olen aina pitänyt ajattelusta, ja juuri sitä yliopisto painottaa.

Mutta miten itse asiassa löydämme nuo aktiviteetit, jotka itseämme kiinnostavat? Ajaako persoonamme meidät etsimään erilaisia asioita, jotta löydämme ne, mitkä meihin eniten vetoavat, vai onko harrastuksien valinta sattuman kauppaa? Ehkä kirjaston ihmeelliseen maailmaan eksyy eniten niitä, jotka viihtyvät yksin, tai sitten ne, joilla ei ole mahdollisuutta sosialisointiin esimerkiksi piireistä ulosjäämisen takia. Tuttujen kautta toisinaan ajautuu harrastuksiin, joita ei ole ennen kokeillut, ja joista ei ehkä ole ollut tietoinen aikaisemmin. Tällöin persoona ei välttämättä aja juuri tuohon kiinnostuksen kohteeseen, vaan pikemminkin ryhmän ohjaus.


Siispä myös ympäristö vaikuttaa siihen, mikä meitä kiehtoo, miten vietämme vapaa-aikamme. Oikeastaan varmaankin ratkaiseva tekijä on juurikin muut ihmiset, se, miten meitä kohdellaan muiden toimesta. Nuoruudessa kiusaamista kokenut ei pysty luottamaan ihmisiin samalla tavalla, joten hän käyttää vapaa-ajansa mieluummin oloissa, joissa ei tunne itseään uhatuksi; masentunut ihminen ei välttämättä jaksa sosiaalisia tilanteita, jolloin yksinolo on vallitseva asiaintila. Yksinäisyydessä usein virtuaalinen viihde nousee ainoaksi keinoksi viettää vapaa-aikansa.

Kylläpä tulee tönkköä tekstiä nyt, kun aiheet ovat lopussa, parempia otetaan mieluusti vastaan.

2 kommenttia:

  1. Hei, tämä tekstihän oli ihan kiinnostava ja paljon hyviä aiheita joista voisit kirjoittaa enemmänkin. Itsekin olen akateeminen opiskelija, ja yksi aihe joka itseäni on vaivannut on se, miten yhteiskunnassa tiettyjä "ihmistyyppejä" tunnutaan arvostettavan enemmän kuin toisia, ja tämä heijastuu myös niihin mahdollisuuksiin, joita erilaisille yksilöille avautuu (tai jää avautumatta) tällaisen arvottamisen myötä, esimerkiksi työelämässä. Miten tällaisessa ympäristössä pystyisi kuitenkin arvostamaan itseään ja uskomaan omiin kykyihinsä, vaikkei persoonaltaan olisikaan sitä suosituinta tyyppiä? Haluaisitko kirjoittaa jotain tästä aiheesta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikuttaa hyvältä aiheelta, kirjoittelen siitä lähitulevaisuudessa.

      Kiitokset!

      Poista