Millainen olen?

"Persoonallisuudet määrittävät itsensä suhteessa toisiin persoonallisuuksiin." Tällaiseen lentävään lauseeseen törmäsin eilen, ja se sai pohtimaan asioita. Miten paljon määrittelemmekään itsemme ympäristön perusteella, sen reunaehdoilla? Emme tietenkään kykene muodostamaan täydellistä kuvaa itsestämme, jos emme käsittele erikseen sitä, miten reagoimme ympäristöömme, mutta olemmeko oikeastaan täysin riippuvaisia toisista oman itsemme määrittämisessämme?

Jos joku pyytää meitä kuvailemaan itseämme, käytämme toisinaan jonkun muun meille antamaa palautetta, jos sellaista on. Miesten keskuudessa tämä on harvinaisempaa, mutta naisilla olen tähän törmännyt. Joka tapauksessa vertaamme itseämme muihin: Urheilija kuvaa itsensä liikunnalliseksi, sillä keskivertoihmiseen verrattuna hän harrastaa enemmän liikuntaa. Oikeastaan se, mitä kaikkea mainitsemme, kun kuvailemme itseämme, kertoo enemmän itsestämme kuin sanat, joita käytämme. Miksi mainitsemme juuri tiettyjä piirteitä, joita itsellämme on, kun joku muu meidät hyvin tunteva voisi käyttää täysin vastakkaisia kuvailuja? Tietenkään tuo toinen ei voi tuntea meitä itseämme paremmin, vai voiko?

Kun kuvailemme itseämme, minäkuvamme astuu esiin. Millaiseksi itseni miellän? Itse olen hyvin vaatimaton, enkä ole hyvä kuvailemaan itseäni. En oikeastaan tiedä, mikä kaikki on oleellista minussa, tai että mikä tekee minusta minun. Voisin listata harrastuksiani, mutta niistä saattaa saada vääränlaisen kuvan itsestäni (en ole taiteellinen, joten musikaalisuus saattaa herättää juuri boheemin artistin imagon kuulijan mielessä). Voisin kertoa poliittisen tai uskonnollisen kantani, mutta ne eivät mielestäni ole olennaisia. Kaikki sanat, joita listaan, luovat stereotyyppisen kuvan minusta vastaanottajalle, samoin ulkonäkö, joten toiset ihmiset, ja heidän suhtautuminen noihin sanoihin ja kuvailuihin, vaikuttavat siihen, millaiseksi itseni miellän, tai millaiseksi itseni haluan kuvata. Kuinka siis voisin rehellisesti kertoa, millainen olen?

Persoonien välinen vuorovaikutus, kommunikaatio, voi usein kertoa paljon enemmän ihmisestä kuin pelkkä kuvaus, tosin täydellinen avautuminen voi viedä todella pitkään. Ehkäpä juuri tuo on mittarina parempi kuin sanoiksi pelkistetyt kuvaukset, joten kenties tuossa alkuperäisessä väitteessä piilee totuuden siemen. Olemme siis sitä, millaiseksi toiset meidät näkevät. Jos uskomme, että muut ajattelevat meidän kuuluvan tiettyyn "luokkaan", todennäköisesti myös tunnemme sinne itsekin kuuluvamme.

Muilla ihmisillä on pelottavan paljon valtaa meihin.