Meinasin unohtaa kirjoittaa tänään, harvinaista kyllä. Usein sepustusurakka saattaa jäädä myöhälle, mutta unohtaa en ole koskaan tainnut. Kerrankos tällaista. Vietin tänään täysin työttömän päivän katselemalla TV-sarjaa, joka on ollut pitkään jonossa. Ehkäpä tuo vei ajatukset melko kauas, jolloin blogipostauskin meinasi jäädä unholaan. Hyvä näin, toisinaan. Ylipäätään tänään on ollut virkeä ja varsin hyvä olo pitkien yöunien jälkeen. Kenties pitäisi lääkkeiden avulla korjata rytmi kokonaan kuntoon niin, että viikonloppunakin heräisi aikaisin. Turha toivo, luulen. Herätyskello lentää seinään aina, kun tietää, ettei tarvitsisi herätä.
Olen viime päivinä toiminut melko aivot narikkaan -periaatteella. En ole pohdiskellut sen kummemmin asioita ja olen höllentänyt työtahtia melkoisesti. En ole aloitellut "ylimääräisiä" projekteja niin kuin usein teen, kun muut työt on tehty. Demonikin on pysynyt poissa melko hyvin. Usein toimettomana ajatukset karkaavat huonoille poluille, mutta kenties passivoiva viihdekin toimii paholaisenkarkottajana.
Siinä hyvät uutiset. Huonot uutiset: Eksyin jälleen nettitreffailun ihmemaahan. En tiedä mikä saa aina palaamaan tuohon tarkoituksenhakuiseen palveluun, jossa itsensä markkinointi on arkipäivää ja keskustelu usein melko ontuvaa. Koska se on helppoa, kenties. Ei tarvitse oikeasti jutella kenellekään - sosiaalisesti rajoittuneen ihmisen märkä uni. Mieluummin juttelisin kuitenkin kasvokkain, mutta kenties nettikirjoitteluunkin voi oppia. No, pitää toivoa, etteivät mahdolliset vastoinkäymiset vie mieltä alas liiaksi, olenhan melko hyvin toipunut viimeisimmästä takaiskusta. Vaikka ainahan sinkkuuden haamu kummittelee taustalla. Ei tuossa palvelussa ole tältä seudulta kuin yksi oikeasti kiinnostava ihminen, johon ehkä haluaisi tutustua, mutta kenties, kenties.
Koskapa en saa mitään muuta järkevää kirjailtavaa mieleeni, on järkevintä lopettaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti