Vähän parempi päivä. Ei ylitsepääsemätöntä tyhjyyden tunnetta. Pakotin itseni olemaan liiaksi jälleen rehkimättä, tietämättä itsekään, miksi. Ehkä haluan ehdollistaa itseni siihen, että en tarvitse jumalatonta työtaakkaa, jolla peittää omaa alakulo, vaan voin työskennellä ajatusten kanssa, päästä niistä yli. En kylläkään tänään ajatellut, en kykene ajattelemaan. Ei ole mitään, mistä aloittaa purkamaan tätä vyyhtiä pääni sisässä, sillä en itsekään tiedä, mikä on pielessä. Tai tiedän, mutta en sitä, mikä on erityisesti pielessä juuri nyt. On vain demonin aiheuttama painostuksen tunne, josta ei pääse eroon.
Niin, koska ajatus ei kulje, ei myöskään tekstiä tule samalla tavalla. Pitää keksimällä keksiä jotain, mistä kirjoittaa. Toki haluaisin kirjoittaa, mutta ei ole mitään sanottavaa. Olen selvinnyt tästä päivästä. Siinä kaikki. Asiat eivät tunnu samalta. Ei ole mitään tekemistä. Tai on, ääretön määrä mahdollisuuksia, mutta mitään ei tee mieli.
Miksi tunnen näin? Miksi tunnen tunnottomuutta? Alitajuisesti varmasti viime viikon edesottamukset painavat mieltä vieläkin alas, mutta haitallisia ajatuksia ei juurikaan ole. Tasaisen paksua ajattelemattomuutta, eloa ilman elämystä, automaattisia toimintoja. Taustalla pettymys itseä kohtaan, tulevaisuuden toivottomuus, muutoksen pelko ja kaipuu.
Odotan joulua. Peläten. Viime jouluna olin aivan helvetin masentunut. Vielä muutama viikko sitten odotin lomaa innolla: Vihdoin aikaa itselle, vapautus työstä. Näillä näkymin viime vuoden skenaario tulee toistumaan, jos nyt ei tapahdu jotain ihmettä tässä muutaman seuraavan viikon aikana. Ehkä tapaan jonkun erityisen ihmisen, ehkä tutustun johonkuhun, joka on ollut edessäni aina, mutta en vain ole nähnyt häntä.
Olin itsevarma, nyt en tiedä, pystynkö pitämään sitä yllä. Kaikki vaikuttaa toivottomalta. Jos itsetuntoni voi musertua näin helposti joka kerta, vaikka kuinka vahvaksi sen olen olevinaan rakentanut, miten voin selvitä elämästä ilman kärsimystä? Jos mielialani voi heittelehtiä näin suuresti näin nopeasti, kuinka voin luottaa siihen, että onnen sattuessa kohdalle osaan pitää siitä kiinni?
Sanoja, sanoja. Ne eivät auta, tarvitaan jotain jykevämpää, jolla demonin saa pois päästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti