maanantai 10. helmikuuta 2014

Back in business

Meinasin jo yhdessä päivässä menettää kosketuksen tähänkin hommaan. Ei siis pidä pitää tuollaisia muutaman rivin päiviä enää, sillä nyt kirjoittaminen tuntuu varsin nihkeältä ja ei-luonnolliselta. Kenties tämä tästä.

Eilen oli siis paljon parempi olo, sillä kävin ystäväni luona kylässä. Siellä oli hauskaa, joten pystyin unohtamaan murheeni lähes koko loppupäiväksi. Kuitenkin tänään tuo hiipivä fiilis tuli takaisin, ja opistollakin tunsin pientä epämukavuutta koko ajan. Myöskään sosialisoinnista ei meinannut tulla mitään, sillä kun olen masennusmoodissa, en ilmeisesti jaksa keskittyä ulkomaailmaan ja sisäisen maailman asioita en voi jakaa. Olen siis vieläkin enemmän lukossa kuin normaalisti. Viikonlopun tapahtumista ei voi kertoa, sillä, no, eihän niitä kukaan halua kuulla, joten en tiedä yhtään, mistä puhua.


Väsymys on myöskin ylitsepääsemätöntä. Tuntuu, että nukahtaisin pystyyn, mutta huonojen unenlahjojeni takia en pysty nukkumaan. Tämä on kuitenkin yksi harvoista kerroista, kun tuollaista sattuu tänä lukuvuonna. Ehkä tuo on yksi niistä syistä, miksi mieliala on ollut paljon parempi tänä vuonna verrattuna edelliseen, jolloin ravasin milloin missäkin tapahtumassa yömyöhälle alkoholin ollessa mukana kuvioissa. Unirytmi on erittäin tärkeä juttu, mutta sen ymmärtää vasta, kun sen menettää. Täytynee siis pidättäytyä alkoholista, vaikka yyberpaska olo vaivaisikin. 


En oikein tiedä, kuinka etenisin hänen kanssaan. Olen alkanut epäillä, että olemme liiankin erilaisia, enkä ole varma, tunnenko mitään häntä kohtaan. Kenties tuon tunteen saisi selville lopullisesti vasta kasvotusten tapaamisessa. Lupasin itselleni, että ehdotan sitä seuraavassa viestissä, joten en kai mitään häviäkään, jos hänet tapaan. Toivon vain, että mielialani olisi kunnossa, kun tapaaminen koittaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, niin uskomattomalta kuin se minusta tuntuukin, että hän pitää minusta (tai siitä kuvasta, jonka hän viesteistä saa), sillä tulkitsisin joitakin kohtia hänen viesteistään siten, että hän yrittää saada minut mustasukkaiseksi.

En tiedä, onko se hyvä merkki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti